A weekfull of love

Reilu viikko sitten aikaisin sunnuntaiaamulla matkasin tunnin metrolla lentokentälle rakastani vastaan. Kohtaamisen hetki tuntui niin epätodelliselta; kaikkien näiden viikkojen jälkeen sai taas nähdä toisen läheltä, katsoa silmiin ja pitää kädestä. Tiedettiin molemmat, missä nyt oltiin; millaisten sääntöjen ja rangaistusten keskellä. Uskallettiin kuitenkin vaihtaa pikainen halaus, joka sai aloittaa meidän yhteisen matkan kohti Dubain seikkailuja.

Yhteen viikkoon mahtui valtavan paljon. Alkuviikosta käytiin yhdessä urheilemassa; kisailtiin mm. tenniksessä, jossa voitin meidän pelaaman huippusarjan ottelun. Koska shamppanjaa ei ollut tarjolla, sain tuolta hyvältä häviäjältä päälleni vain yhden juomapullon vedet :P... Korkattiin myös meidän takapihan uusi nurtsi pelaamalla futista pikkuHenkan kanssa ja kiipeiltiin World Trade Centerin läheisyydestä löytyvällä The Wall- nimisellä kiipeilyseinällä. Oltiin kuviteltu olevamme menossa sisäseinälle kiipeämään, mutta perille löydättäessä seinä paljastuikin ulkoseinäksi ja voi veljet, mikä hiki tuli tässä kosteudessa ja kuumuudessa kiivetessä! Paikkana The Wall oli oikein viihtyisä; kiipeilijöiden käytössä oli myös höyrysauna, sauna ja allasalue, siistit pukuhuoneet ja kohtuullisen mukavaa henkilökuntaa. Ennen kuin saatiin alkaa omatoimisesti kiipeilemään, meidän piti osoittaa perustaitojen tuntemus Climbers ID-testillä. Jännitti ihan hirmuisesti, sillä kiipesin edellisen kerran suomessa kesäkuussa, mutta läpi meni JEE!

Tiistaiaamulla käytiin maailman ainoan "seitsemän tähden" hotellin Burj Al Arabin oikealla puolella public beachillä uimassa. Näkymä hotellille oli hieno ja merivesikin on tällä hetkellä ihan täydellisen lämpöistä: Ei enää sellaista läkähdyttävän kuumaa kylpyvettä kuin kuukausi takaperin, vaan raikasta, mutta kuitenkin edelleen syleilevän lämmintä. Taksimatka rannalta kotiin oli vähintäänkin mielenkiintoinen; tein elämäni mokan väittämällä kuskille olevamme hieman ikäistämme vanhempi (24 vuotiaita) aviopari, sillä huhhuh millainen reaktio kuskilta tuli! Jouduttiin meinaan keskelle melkoista parisuhdeterapeuttista keskustelua. Kuski aloitti kysymällä olenko tällä hetkellä raskaana ja oli aivan järkyttynyt kuullessaan, ettei meillä vielä ole yhtään lasta. Kuski antoi rakkaalle "aviomiehelleni" ohjeen mennä heti kotiin tekemään asialle jotain! :D Minäkin kuulma olen jo niin vanha, että pian kukaan mies ei enää halua minun kanssani lapsia, joten täytyy siis pitää kiirettä. Kuski oli itse Pakistanista, jossa seurustelun-käsitettä ei tunneta ja suuri osa avioliitoista on vanhempien solmimia; kuskimmekin tapasi vaimonsa ensimmäisen kerran matkustaessaa Pakistaniin omiin häihinsä ja lapsia hankittiin heti naimisiinmenon jälkeen. Hän kertoi oman vaimonsa tulleen raskaaksi 19-vuotiaana ensimmäisen kerran. Yritin selittää miten meillä Suomessa avio- ja perhekulttuuri on hieman erilainen ja kerroin ettemme halua vielä lapsia, vaan nauttia elämästä ihan kahdestaan. Vastaus oli, että "No,no, no. You have to make babies now, babies grow old, then move away, then you start living again". Saatiin kuski rauhoittumaan vasta, kun luvattiin mitä pikemmin toimia korjataksemme tämä epäkohta...  :P

Keskiviikkoaamulla hieman täyspäisempi taksikuski vei meidän Dubain palmusaaren, the Palm Jumeirahin juurelle, josta jatkettiin matkaa palmusaaren kärkeen Monoraililla alhaalla vilistäviä maisemia ihaillen. Päätepysäkin, Atlantis-hotellin luota käveltiin rantakadulle, jolla oli ihana tepastella ja katsella kun aallot hakkasivat rantakiviin. Kierreltiin Atlantis-hotellin akvaarion kammioissa ja nähtiin mitä kauniimpia, niin kirkkaanvärisiä ja hassunmuotoisia kaloja. Ennen kotiinlähtöä syötiin Coldstonessa jäätelöt; valittavana oli uskomaton määrä erilaisia suklaita, karkkeja ja hedelmiä joukkoon sekoitettavaksi! Eipä ollut myöskään ennen tullut mieleen, että jäätelöpalloillakin voisi jongleerata! Kerran jäätelömyyjä oli kuulma heittänyt pallon vahingossa niin korkealle, että se oli jäänyt kattoon kiinni :)

Keskiviikkona illalla Henkka vei minut Motor Cityyn ajamaan kartingia. Aluksi pelotti ihan hirmuisesti, istuin täristen vielä enemmän tärisevään autoon, jossa ei ollut edes vyötä mitä kiinnittää! Ajettiin sisäradalla, sillä ulkoradalla meno ja nopeudet oli näyttänyt niin hurjalta, että siellä minulle ei olisi tullut mieleenikään pukea edes ajopukua päälle. Sisäradalla ei sillä hetkellä ollut muita kuin me ja saatiin kaksin kisailla noin 600 metriä pitkää mutkikasta rataa ympäri! Henkka teki päivän toiseksi parhaan kierrosajan, josta minä jäin vielä yli 14 sekunttia :D. Vitsit, mitenkä hauskaa se oli!!

Torstai oli yllätyspäivä; laitoin Henkan pakkaaman kassinsa kertomatta mihin olemme menossa. Iltapäivällä "Desert Safari"- tarroin koristeltu Land Cruiser ajoi pihaan meitä hakemaan. Kyydissä oli lisäksemme puolalaiset isä ja tytär sekä kuljettajamme kolme tytärtä -ILMAN VÖITÄ!- takapenkillä. Ajoimme puolen tunnin matkan kohti Omania ja aavikkoa, jonne saavuttaessa tyhjäsimme renkaista ilmaa ja siirryimme off-the roadille ajelemaan ylös, alas ja sivuttain toinen toistaan korkeampia hiekkadyynejä! Hui apua miten sain kiljua auton liukuessa hiekalla. Auringonlaskun aikaan pysähdyttiin ottamaan valokuvia, saatiin kokeilla hiekkasurfausta ja ajettiin leiriin, jossa meitä odotti BBQ-dinner alkupaloinen ja jälkiruokineen. Ruokaillessa saatiin ihailla Tanura- ja napatanssiesityksiä ja kuunnella arabialaista musiikkia. Sain pienen hennatatuoinnin nilkkaan ja päästiin kuun valossa sovittamaan arabialaisia asuja. Illan pimetessä leiri tyhjeni ja suurin osa vieraista lähti takaisin Dubaihin. Yöksi leiriin jäi meidän lisäksi saksalainen pariskunta ja siirryttiin yhdessä leirin siivoamisen ajaksi haistelemaan-maistelemaan mansikka-aromilla höystettyjä vesipiippuja. Yö aavikolla oli hurja, en ole ikinä aiemmin missään pelännyt nukkua yhtä paljoa! Ennen nukkumaanmenoa patjan alta hiipi esiin valtava torakka ja vaikka se saatiin ulos teltasta, niin hyiiii miten koko yön kuulin niiden hiipivän ympäri telttaamme. Auringonnousun hetki aavikolla oli upea, samoin kuin heleä aamuinen ilma; jos sulki silmät saatoin hetken aikaa kuvitella seisovani raikkaan vienossa Suomen kesätuulessa. 

Perjantaiksi meillä ja mun ihanilla Dubaimimmeillä oli liput Atelier-festareille Meydan Racecourselle. Meydan tarjoili loistavat puitteet festarin järjestämiseen; katsomon penkit hohtivat hämärtyvässä illassa erivärisinä, kuu loimoitti taivaalla ja kirkkaat tähdet tuikkivat. Lava ja screenit oli hyvin aseteltu ja festarikamerat näyttivät screeneiltä sopivassa suhteessa esiintyjiä ja yleisöä. Festarin kojuista saa ostaa KFC:n pikaruokaa, donitseja, Pizza Huttia ja rajatun valikoiman alkoholijuomia. Meillä oli 350 dhs:n eli n. 70 euron liput standard-alueelle, mutta eipä kovin vaikeata ollut hipsiä 1000 dhs:n lippujen Vip-puolellekaan ;). Illan tähtikaartiin kuului mm. 50 Cent, Nelly, Duffy, Eva Simons, Craig David, Dj Antoine ja LMFAO. 

Lauantai-illalla rakas vei minut ulos syömään. Ravintola oli aivan uskomattoman kauniissa paikassa ja ruoka oli taivaallisen hyvää! Illallistettiin Dubai Mallin vieressä Dubai Fountain-suihkulähteen yläpuolella Rivengton Grill- ravintolassa, pöytämme oli ulkoterassilla, jossa eteen avautui näkymä Burj Khalifalle ja alas Dubai Fountainille, jossa puolen tunnin välein saatiin hämmästellä Dancing Waters-vesivaloshowta. Juotiin hyvää viiniä ja syötiin alkupalaksi lämminlohisalaattia sekä rapeakuorista vastaleivottua leipää. Pääruoaksi valitsin paikallista  -kuhaa vastaavaa- kalaa, kapriksilla ja sitruunalla maustettuna, jonka seurana tuli silkkistä muusia. Henkka söi naudan sisäfileepihviä, aivan ihanasti maustettujen ranskanperunoiden kanssa. Jälkiruoaksi maisteltiin kahta eri sorbettia ja jäätelöä kuumalla tummasta suklaasta tehdyllä kastikkeella. Yhdentoista jälkeen päästiin maailman nopeimmalla hissillä kapuamaan Burj Khalifan 124. kerrokseen, josta voitiin ihailla öisen kaupungin valoja. Toisaalla näkyi Dubain rantaviiva ja tummanpuhuva meri, toisaalla kiemurtelevia valtateitä ja toinen toistaan erikoisemman muotoisia rakennuksia huppuineen.

Kiitos ihanasta viikosta kulta <3

Nää kaks ihanaa miestä tekee mut niin onnelliseksi <3

 

Sharing is caring

Suomikoulussa Henkka-Ope esitteli meille tekemäänsä kannelta, jota lapset saivat kokeilla soittaa.

Burj Al Arab

Monoreilin matkassa kohti Palmusaaren Atlantishotellia

Vauhtihirmut !!

Arabi ja sen vaimo

Hennatatuointi

Aavikkosafarin "iltanuotio"

YyKaaKoo HYPPY!

Meydan Racecourse, Atelier-festari on alkamassa

Burj Khalifa ja Dubai Fountain

Rivengton Grillin terassilla

Öinen Dubai

 

The Lakes Club

Tulin juuri kotiin elämäni ensimmäiseltä joogatunnilta. Kyseessä oli hatha-joogatunti ja meitä oli joogaamassa minun lisäkseni viisi keski-ikäistä naista ja yksi mies. Ohjaajamme Shaji, oli hänkin mies, arviolta pakistanilainen, iältään ehkä 26-vuotias. Internetin mukaan hatha-joogassa ihminen pyrkii saamaan kehonsa hyvään hallintaan ja se perustuu oikeaan hengittämiseen ja "asanoihin" eli asentoihin. Taidan tarvita vielä muutaman jooga-kerran ja hengitysharjoituksen päästäkseni sisälle joogan saloihin; siinä missä muu sali hengitti kerran sisään ja ulos, minä olin puuskuttanut kaksi kertaa molempiin ja silti tuntui, että happi loppuu kesken! Asanatkaan ei ihan vielä auenneet, kerran kaaduin kyljelleni polviltaan, toisen kerran seisaaltaan enkä jaksanut pysyä koko aikaa puolissakaan asennoista... Onneksi jooga-salissa oli pimeää ja suurimmalla osalla silmät suljettuina, niin sain rauhassa kiherrellä omaa olematonta kestävyyttäni. Se mistä eniten yllätyin, oli jooga-tunnin jälkeinen olotila; tuntui valtavan keveältä ja pirteältä! Joogasta ei ehkä ihan heti tule minun malttamattoman touhottajan lempilajia, mutta ihan vain tämän energisen olon vuoksi taidan mennä kokeilemaan uudestaankin! 

       Kyseinen hatha-jooga tunti oli paikallisen Fitnest First-ketjun tunteja ja se pidettiin meidän alueen omalla kuntoklubilla, the Lakes Clubilla. Kerran kävin kokeilemassa toisella lähi Fitnest Firstillämme Meadows Centerillä Sh'bamia, kohtuu tuoretta Les Mills-tulokasta. Sitä ohjasi nuori, lyhyt korealainen mies, jolla oli kyllä sheikkaaminen hallussa! Sh'bam oli hyvin samankaltaista kuin Zumba, sitä jumpattiin kohtuu uuden baarimusiikin tahtiin ja liikkeet olivat melko tanssillisia. Ohjaajamme kimeä ääni ja se tapa, jolla hän väänteli itseään naisellisiin asentoihin ja kannusti meitä tekemään liikkeitä "Darlings do it for the men, for the men! Ladies, be sexy, show me how sexy you are!..."meni ehkä paikka paikoin överiksi. Siinä missä kanssajumppaavat 35-40-vuotiaat housewifet keikistelivät ohjaajalle lumoutuneena, minulla oli naurussa pitelemistä. Tunnin lopuksi ohjaaja heitti paitansakin pois päältä :D... Onneksi Sh'bam tunnilla saa hymyillä ;). 

       Meiltä on Lakes Clubille ehkä noin kilometrin kävely tai muutaman minuutin automatka. Ohjattujen jumppien ja kuntosalin lisäksi Lakes clubilta löytyy jäsenien käyttöön ainakin tenniskenttä, beach-kenttä, ravintola ja terassi, allas-alue lastenaltaalla ja leikkipuistolla sekä allasbaarilla. Altaalla järjestetään silloin tällöin kuulemma elokuvailtoja, jolloin ulos tuodaan iso screeni ja asiakkaille annetaan kelluvat tuolit/renkaat altaaseen. Toivottavasti pian pääsisi kokeilemaan!

       Täällä "kuntoilemaan meneminen" tuntuu olevan perheille ennemminkin sosiaalinen tapahtuma, kuin että oikeasti hiki hatussa kuntoiltaisiin, vähän kuten Australiassakin oli. Me ollaan käyty hostperheen kanssa Lakes Clubilla kaksi kertaa syömässä; ensi kerralla tilasin fish and chips annoksen ja fisu pääsi kyllä totaalisen yllättämään minut koollaan! Odotin pieniä sormikokoisia dipattavia kalafileitä ja eteen tuotiinkin yksi valtavan kokoinen kalanmöhkäle, josta jaksoin syödä ehkä yhden viidesosan :D. Toisella kertaa päätin olla fiksumpi ja tilasin Ground Pepper Greek style-salaatin, joka oli raikas ja hyvin maustettu. Syömisen jälkeen ollaan menty allasalueelle ottamaan aurinkoa tai "varjoa" ja nauttimaan uimisesta ihanalla altaalla. Allasbaarista saa jäätelöä ja kylmiä virvokkeita, myös köysin rajattu anniskelualue löytyy, lastenaltaan vierestä...

       Lakes Clubin yhteydessä on myös pieni Choitrams-nimisen ketjun ruokakauppa, josta on helppo ajaa hakemaan jotain kauppareissulla unohtunutta. Lakes Club päättyy toiselta laidalta yhteen meidän Lakes-asuinalueen "järvistä", jonka takaa näkyy Jumeirah Lakes Towersin- korkeita rakennuksia.

       Kunhan pääsen tästä nuhasta eroon, voisin käydä tutustumassa myös Lakes Clubin kuntosaliin. Sitä odotellessa mennään tänään iltapäivällä lähialtaalle, pikkupojat saa riehua puolisen tuntia uimaopen valvovien silmien alla ja minä voin nauttia kuuman auringon ja viilentävän veden taivaallisesta yhdistelmästä :)

Mun pikku kultakalani!

The Lakes Clubin allas

Tällaisen ilmeen saa, kun pyytää 6-vuotiasta hymyilemään... :P

Jacuzzi". Väittävät, että sen vesi olisi näin kesäisin kevyet 50-60 astetta, mutta luulen, että mua on vähän jekutettu. Eihän siellä pystyis olemaan!

  "Anni kato, mä oon koiranpentu!"

Lastenallas

The King of the hill

Näkymä Lakes Clubilta JLT:hen, Jumeirah Lakes Towersiin.

Day 2 to day 15: Huge Shopping Malls and getting to know Arabic people

Muutamassa viikossa oon saanut nähdä ja tehdä täällä ihan uskomattomia juttuja. Aloitetaan parhaasta päästä, shoppailusta!! Kuten kaikki muukin, myös kauppakeskukset on aikas valtavan kokoisia; Olen kierrellyt useampaan otteeseen kolmella suurella shopping mallilla, IBN Battutassa, The Mall of Emiratesissä ja The Dubai mallissa, joka lienee maailman suurin ostoskeskus. IBN Battuta näyttää ulkoapäin suurelta palatsilta ja sisältä se on upeesti rakennettu  niinkuin "pieneksi" arabikaupungiksi. Kaikki kaupat on naamioitu kellertäviksi kivitaloiksi, ostoskeskuksen kattoon on maalattu sininen taivas ja lamput tuikkii tähtinä, ihmiset kävelee mukulakivikaduilla. Kaikkiin kolmeen pääsee kätevästi Dubain metrolla, joka kulkee n 10-15 metrin korkeudessa autoteiden yläpuolella. Näin kuumilla keleillä nappaan ensin taksin metroasemalle, talvella sen matkan voi pyöräillä tai kävellä... (jollei tähän takseilun kulttuuriin kerkeä liiaksi tottua :P) Tuntuu kyllä ihan hullulta liikkua joka päivä monta kertaa päivässä taksilla, mutta vielä kun en itse ole käynyt auton kanssa kuin vasta "koeajolla", niin se on oikeastaan ainoa mahdollinen tapa liikkua täällä. Joidenkin teiden varsilta löytyy kapeat kivetykset, mutta enimmäkseen joutuu kävelemään hiekalla, jos niin mielii liikkua. Luulen, että täällä kävelemiseen myös suhtaudutaan pikkuisen huvittuneesti; tätä kaupunkia ei toden totta ole suunniteltu kävellen koluttavaksi. 

       The Mall of the Emirates on Dubai Mallin jälkeen Dubain toiseksi suurin ostoskeskus ja sekin on jo ihan hervottoman kokoinen! En osaa vieläkään (lukuisien käyntikertojan jälkeen) suunnistaa siellä edes kartan avulla :). The Mall of the Emiratesista löytyy myös SkiDubai-sisälaskettelukeskus, jossa laskettelun lisäksi voi esimerkiksi ihastella joulukuusia ja lumiukkoja ja istua afterskissä takkatulen äärellä. Mall of  the Emirates on IBN Battutan tavoin sopivalla etäisyydellä täältä meiltä, koko matka taksilla sinne maksaa noin 20 dirhamia (riippuen millasta kiertotierinksaa kuski yrittää tilaisuuden tullen heittää) eli 4,50 euroa. 

       Dubai Mall on niin valtava, että se vaatinee kohtuullisen monta tutustumiskäyntiä, jotta sen suuruuden alkaisi edes jossain määrin hahmottaa. Se ei tosin liene mun kohdalla ongelma :P... Dubai Mallin edustalla lepää maailman korkein rakennus Burj Khalifa [Böörsz Khaliifa], joka on ihan käsittämättömän korkea! Khalifa kapenee ylöspäin niin, että etenkin kaukaa sen huippu näyttää hentoiselta kuin antenni. Khalifan juurella on Dubai Fountain vesi-allas, jossa iltaisin 20 minuutin välein nähdään mind-stopping Dancing Waters-show! Joku kaunis, säännöllisesti vaihtuva laulu (viimeksi I Will Always Love You) täyttää koko valtavan aukion ja vesialtaasta syöksähtelee esiin uskomattoman korkeita vesisuihkuja ja valoja, ikäänkuin ilotulituksia, jotka tanssii läpi koko altaan. Olen nyt kaksi kertaa nähnyt shown ja se kyllä lumoaa ihmiset ihan täysin, sitä ei voi kun vain seisahtua ihailemaan. Samanaikaisesti Burj Khalifa kimaltelee välkkyvien pienten "timantti"valojen säihkeessä. Dubai Mallin sisältä löytyy ihan mitä tahansa Ice Rinkistä lähtien, siellä on mm. monen kerroksen korkuinen akvaario täynnä mitä ihmeellisimpiä kaloja ja rohkeimmat veijarit voivat mennä sukeltelemaan sinne kalojen keskelle. Akvaariota voi ihailla kauppakeskuksen useasta eri kerroksesta ja se on myös jotain todella kaunista! Dubai Mallissa virtaa myös "Water Falls"-vesiputoukset, joista sukeltaa esiin hopeanvärisiä miespatsaita, sekin aika näky sinänsä :). Kaikista näistä kauppakeskuksista löytyy toinen toistaan suuremmat leffateatterit, Food Court-ravintola-alueet, sisäseikkailupuistoja lapsille (ja mulle!), keilahalleja ja hotelleja.

       Yhtenä päivänä käytiin Ikeassa, joka muista Ikeoista poiketen sijaitsee yhden kauppakeskuksen sisällä. Muutoin sinne mennessä olikin kuin olisi kotiin astellut; paljon kaikkea tutun näköistä ja skandinaavista, ainoa huomattava ero Espoon tai Vantaan Ikeoihin oli voimakkaan verhoutunut asiakaskunta ;). On hassua, miten äkkiä siihenkin on tottunut, että suuri osa vastaantulevista ihmisistä on arabeja, jotka kulkevat miehet valkoisissa kokopitkissä, naiset mustissa kokopitkissä "lakanoissa", naisilla usein vielä huivi vähintäänkin hiusten, joillain silmiä lukuunottamatta koko naaman peitossa. Hurjimmat naiset pitävät kasvojensa peittona metallista pronssin väristä "nokkaa" (näyttää ihan linnun nokalta!), joka on kaiverrettu koristeelliseksi. Kuultiin tyttöjen kanssa sellainen urbaani legenda, että arabimiehet tykkäävät liikkua mekoissaan naturellina, ja toivoin tosiaan, että se on vain urbaani legenda, mutta toistaiseksi kenttätutkimukset osoittavat toista ;D.

       Keskiviikkona 5.syyskuuta lähdin illansuussa meidän ihanan filippiiniläissiivoojan Merlin kanssa käymään Satwassa, filippiiniläisten ja intialaisten asuttamalla alueella, jonka voisin kuvitella muistuttaneen jotain etelänlomakohdetta, kuten Rhodosta tms. pienine värikkäine hyvin sekalaisena putiikkeineen ja hieman ränsistyneine asuintaloineen. Filippiiniläismiehet istuivat iltaa talojen välisillä kapeilla kujilla poltellen tupakkaa ja kaikkialta kuului melua autojen tööttäillessä ja ruokapaikkojenmyyjien huudellessa kilpaa asiakkaita itselleen. Merli vissiin otti oikein sydämenasiakseen minun (asiani) hoitamisen, sillä hän talutti minut suojateidenkin yli kädestä kiinni pitäen :D... Ei siinä mitään, viimeksi tänään jumppaohjaaja luuli mua 16-vuotiaaksi, niin ehkä sitten sain Merlinkin äidilliset vaistot heräämään. Tulin etsimään Satwasta kankaita muutamaa hametta varten, joihin löysin Suuresta Käsityölehdestä ihanan kaavan. Satwa oli täynnä liikkeitä käsityöläisille ja kaikenlaisille näpertelijöille ja tavaran laatu vaikutti vaihtelevan aika suuresti ihan samankin liikkeen sisällä. Valikoimat liikkeissä oli kuitenkin kohtuuhyvät ja hinnat kohtuulliset; sain kankaat ja tykötarpeet kahteen hameeseen ja jumpsuittiin n. 110 dirhamilla eli 25 eurolla. Satwasta piti ottaa bussi  nro 26 tai 88 lähimmälle metroasemalle, Merli tuli vielä bussikuskillekkin opastamaan että neuvoo minut jäämään oikealla pysäkillä pois :). Illalla käytiin tyttöjen kanssa Emirates Mallilla katsomassa Step Up Revolution-tanssileffa 3D:nä, aikaisemmin samalla viikolla käytiin Heinin kanssa katsomassa se IBN Battutassa 2D:nä. Ihan järjettömän hyvä leffa ja iiiiihanaa musiikkia ja tanssia, suosittelen ja voisin melkein käydä viel kolmannenkin kerran katsomassa ;)!!

       Arabit elää leffateattereissa (niinkuin monessa muussakin paikassa) ihan omaa elämäänsä. Luulen että ne pitää teatterisaleja vähän niinkuin omana olohuoneenaan aina koko elokuvan ajan :D. Ensinnäkin niistä puolet tulee paikalle siinä vaiheessa, kun leffaa on jo kulunut vartin ja samaan aikaan ensimmäiset saattaa lähteä ostamaan lisää poppareita, limsaa tms. muuta mikä on jo ekan vartin aikana kerennyt loppumaan. Sitten koko leffan ajan, ihan millon vain tulee tarve, he lähtevät käymään vessassa tai jälleen täydentämässä herkkuvarastoja. Paras oli kun leffassa tuli herkkä, romanttinen hetki ja hiljaisuus hetkeksi, niin eiköhän leffasalin takaosassa joku hölötä kovaan ääneen arabiaa kännykkäänsä :D.. Eikä sille hölöttäjälle tullut mieleenkään lopettaa hyviä juttujansa huolimatta tästä, suomalaisen mielestä ehkä hieman kiusallisesta epäasiallisesta käytöksestä kiinnijäämisestä.

       

       

IBN Battutan metroasema

Burj Khalifan juurella

 

Dubai Fountain, Burj Khalifaa vastapäätä

Dancing Waters

Aquarium Dubai Mallilla

Dubai Mall

Löydettiin ihana "pikku" karkkikauppa nimeltä Candylicious. Joku kerta viel kiipeen tohon herkullisen näköseen tikkaripuuhun!

Candylicioussista löytyi jotain yllättävän tuttua... :)

Day 1: Big Palms at Airport

Vietin viimeisen päivän ennen Dubaihin lähtöä Helsingissä ihanan ystävän seurassa. Käytiin kiinalais-thaimaalaisessa ravintolassa syömässä ja herkuteltiin mövenpick-jäätelöllä lentokentällä. Koneen noustessa tihutti hieman, pilvien raosta paistoi aurinko ja kirkas sateenkaari saatteli meidät pilvien yläpuolelle.
       Koko edeltävä yö oli kulunut pakatessa, pikkusiskon ja lilo-koiran yritys pitää minulle seuraa oli hellyttävä; nukkuivat vieretysten saman huoneen sängyllä. Se on kumma, miten sitä ei vain ikinä opi: pakkaamaan ajoissa, saatika pakkaamaan järkevästi niin, että laukkuun jäisi tilaa shoppailun tms. varalta...
       Laskeuduttiin Dubaihin auringonnoustessa; koneen ikkunoista näkyi alapuolella kimalteleva kaunis turkoosinsininen meri ja siellä täällä pieniä hiekkasaaria. Dubain lentokenttä oli suuri ja siisti: sisätiloja koristi lattiasta kattoon ulottuvat valtavat palmut ja seinät olivat joka puolella lasia. Löysin tulevan "hoidokkini" Henrin hostdaddyn kanssa Star Bucksista minua odottelemasta, piti muutama kerta kävellä ohitse, ennen kuin uskalsin lähestyä kysymään, että olivatko he todella he. Pikkuhenkka tuli heti rohkeasti antamaan halin :). Sain häkeltyä vielä lisää, kun kohtasin ensikertaa Dubain kuumankostean ilman terminaalin ovista ulos mentäessä. Tuntui kuin olisi astunut vaatteet päällä sisään valtavaan saunaan!
       Mittari näytti +43 ja en voinut kuin suu auki hämmästellä maisemia koko matkan kun ajettiin sheikkitietä lentokentältä kotiin The Lakesiin. Kaikki näytti niin kauniilta, valtavalta ja erikoiselta! Joka puolella näkyi korkeita pilvenpiirtäjiä, osa mitä kummallisimman muotoisia, joista Pikkuhenkka innoissaan  selitti hauskoja tarinoita.
       Kotona tehtiin aamupalaa ja kömmin uuden huoneeni pehmoisen peiton alle nukkumaan. Taino... yritykseksihän se jäi; sillä Pikkuhenkka pelasi viereisessä huoneessa NHL:lää ja aina maalin tehdessä juoksi sisään huoneeseeni "Anni tu kattoon, taas mä tein HAT TRICKIN!" :D Ainakin opin, mitä hat trick tarkoittaa... ;)
       Päivällä lähdettiin The Mall Of The Emiratesiin (yksi Dubain isoista shopping mallsseista) syömään ja Pikkuhenkka valkkasi ruokapaikaksi TGI Fridaysin, josta sai jenkkityylisesti pikaruokaa. "Cheddar Nachos Plate" maistui ja syödessä sai katsella huuruisesta ikkunasta ihmisten laskettelua sen toisella puolella SkiDubaissa! Hauskannäköistä menoa, kun ihmiset laskee päät paljaana villapaidoissa (siellä on kuulma pakkasta -3) ja hiihtohissien väliasemat on korkealla katossa kiinni. Hostdaddy halusi vielä viedä minut Häagen Dazsiin lempijäätelölleen, Strawberry Cheesecakelle. Se oli niiiiiin herkullista, ihanan rapeita kakunpaloja ja juustokakun makuista mansikkaista kermajäätelöä, mmm... 
       Illalla käytiin meidän lähialtaalla Pikkuhenkan ja naapurin samanikäisen pojan kanssa uimassa ja aika hurjaa menoahan se oli! Vesipainia pikkupojat vs Anni, pojat vei sata-nolla. :D

Välilasku ja koneenvaihto Istanbulin lentokentällä...

...jossa myytiin ihania lasilyhtyjä!